On tässä iloakin :)

Viime blogiteksi oli niin kovin apea, että pakko päivittää vielä ennen viikonloppua. Onhan tässä nyt vaikka ja mitä ihanaa ja mukavaa elämässä! :) Parhaillaan ollaan autossa matkalla Hollolaan. Ohjelmassa on keskustanuorten Elokoulu. Viikonloppu, johon pääsen osallistumaan viimestä kertaa. Nuorissa ikäraja kulkee kolmessakympissä, joten periaatteessa ens vuonna mulla ei ole asiaa nuorten touhuihin. Mutta voi kai sitä välillä kuokkia.. ;) Tän jälkeen edessä on enää lokakuulla järjestettävä liittokokous Oulussa, sen jälkeen nämä kekkerit ois siinä!

Keskustanuorten hienous (niinkuin toki kaikissa järjestöjutuissa ym. aina) on porukassa. Porukan mahtavuutta ilmanmuuta korostaa se, että ajatellaan samoin. Kun arvomaailma kohtaa, on helpompaa löytää yhteistä säveltä myös muutoin. Voi, kuinka kaipaankaan sitä sakkia! Suurinta osaa näin viimeksi puoluekokouksessa kesäkuun alussa, joten jo on aikakin jälleen nähdä! Harmi vaan, kaikki parhaat kamut ei pääse nyt paikalle, mutta yhteyttä voi onneks pitää muutenkin. ♥

Takapenkin rennossa fiiliksessä on helppo hymyillä.

ps. Viikko sitten kävin myös pitkästä aikaa juoksulenkillä! Ja onnistuneella sellasella! :) Hölkäksi sitä kai kutsutaan, mutta nopeus on noussu sitten kevään -harjoitus tekee mestarin. Joskus vielä juoksen! Parasta lenkissä oli kuitenkin se, että kotimatkalla alkoi kuulua pauke. Arveluni osui oikeaan ja yliopistonrannassa taivaan valaisi ihanat, upeat ja hienot ilotulitukset! Rakastan ilotulituksia!