Menneet kaks viikoa on pitäny sisällään lähes kaikenlaiset syyskelit. On ollu aurinkoa, vesisadetta ja lunta. Aino on tykänny joka kelistä, joten ulkoilulle ei oo oiken ollu esteitä. Jossei omaa laiskuutta oteta huomioon. Sopivasti juuri ennen kunnon sadekautta sain vihdoin hommattua tytölle sadekamppeet kirpparilta ja juuri ennen kunnon ensilunta saatiin toppahaalari. Kyseinen haalari on kuitenki vähän vanhempaa mallia, joten uudempaa joutunee hankintalistalle laittaa.. ;) tuo on tommonen rymyhaalari. Vaikka käytössä se kuitenki hyvin ajaa asiansa.
Isänpäivää Aino sai viettää isänsä ja isovanhempiensa kanssa. Lunta maakunnassa oli paljon enempi ja Aino pääs tutustumaan lumeen muutenki ku jäisen ja liukkaan kelin muodossa. Lumessa oli kuuleman mukaan kiva tehdä polkuja, mutta vissiinki vaan koskemattomaan lumeen uskalsi astua. :D On se vaan eri tyttö.
Ennen lumentuloa keli oli tosi sateinen. Käytiin yks sadepäivä Ainon kans iltakävelyllä ja hauskaa oli! Eka kertaa sai luvan kans hyppiä vesilätäköissä, hyppiä ja roiskuttaa vettä. Aino halus mennä tuohon kadulla olevaan (kuva alla) lätäkköön. Kielsin menemästä, kun on yritetty opetella suojatien käyttöä. (Eli autotielle ei mennä muutako suojatien kohalta.) Fiksu tyttö kun on, niin hän käveli suojatielle ja sieltä kiersi aina tohon lätäkköön. :D Siitä sitte nous takas jalkakäytävälle ja uus lenkki suojatien kautta! Muutama näitä, kun liikennettä ei ollut ja sit jatkettiin matkaa.
On jotenki ihana huomata, kuinka tuo tyttö on jo ihan oikea ihminen,
oikea lapsi. Hetki sitte hän oli vielä vauva, nyt jo erittäin näppärä,
loistavan huumorintajun ja tilannetajun omaava neiti. En ehkä kestä
seurata sitä kasvua ja kehitystä! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti