tiistai 18. marraskuuta 2014

Teetä ja tikkausta


On taas se aika vuodesta. Se, kun saa kaivaa presso-pannun kaapin perältä, sytyttää kynttilät ja istua alas nauttimaan kuppi tai kaksi kuumaa. Tänään se oli vielä teetä, mutta luulenpa testaavani jotain omatekoista glögiäkin loppuvuotta kohti mennessäni. Tänään en ole vielä istunut sohvan nurkassa ollenkaan, luulenpa skippaavani sen tältä päivää kokonaan. Aamulla heräsin puoli kuudelta laittamaan Ainolle tuttia suuhun, enkä sen jälkeen saanut huoliltani unen päästä uudelleen kiinni. Tällä hetkellä mieltä painaa mahdollinen paluu työelämään suunniteltua aikaisemmin, sekä se käsittämätön fakta siitä, että miljoonani on lähestulkoot kulutettu. Kaikkea tarpeellista niillä on hommattu, mutta silti.. en tajua.  Kuka mut opettaa hoitamaan raha-asiani KUNNOLLA?! Kasva jo aikuiseksi!

Lisäksi aloitin toissailtana tikkaamaan lapasia. Pienet taputukset mulle! Sain kolmekymppislahjaksi lankakerät ja puikot (huippua!!), joten nyt on aika ottaa ne käyttöön. Haaveissa on söpöt, omatekoiset lapaset, jotta voisin jatkossa tikata myös muille, mutta saas nähä. Aina tää alotus on vaikiaa, vaikka sen tekee joka vuosi. Niin, tai joka vuosi tosiaan alotan sen kerran. Aika ihme, vaikkei tuukaan jo takaraivosta tuo kaikki.

Parasta tässä hetkessä on kuitenkin se, että tiedostaa lähdön lähenevän.. Nimittäin Lontooseen! Kerran aiemmin olen Lontoossa käynyt, mutta silloin nähtävää oli niin paljon, että tais se pelkkä ihastelu ja pysähtyminen jäädä tekemättä. Nyt on kuitenkin suunnitelmana nauttia jouluisesta kaupungista, käydä luistelemassa Natural History Museumin edessä ja ehkä nauttia pari tuopillista Strongbowta. Ja ehkä jopa uskaltaudun etsimään sen täydellisen... siiderin. Voi Lontoo, kuinka sinua kaipaan! Itsenäisyyspäivä Suomessa karjalanpaistin ja linnanjuhlien parissa vaihtuukin illaksi Lontoossa maailman parasta tunnelmaa hengitellen. Love it.  

Kuten Joey sen sanoisi, "Lodon, baby!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti